September 17, 2012
Mattie-Etusivulle | MapleMaple on Mathematican ohella toinen kahdesta suuresta kaupallisesta symbolilaskentasysteemistä. Kyseessä on interaktiivinen ohjelma, jolla voidaan suorittaa matemaattisia operaatioita symbolisessa muodossa, sekä myös numeerisesti jopa mielivaltaisen suurella tarkkudella (käytössä olevan muistin puitteissa). Lisäksi siinä on kattava kokoelma helppokäyttöisiä työkaluja erilaisiin graafisiin esityksiin. Tämä Indianan yliopiston Maple-piirto-opas on selkeä perusohje grafiikkaan. Maple tarjoaa Mathematican tavoin käyttäjälle työarkin, ”worksheet” (Mathematicassa ”notebook”). Samalla, kun käyttäjä suorittaa symbolisia, numeerisia ja graafisia operaatioita, hän voi kirjoittaa dokumenttia työstään jopa oikeine matemaattisine symboleineen ja kuvineen. Näin saadaan aikaan laskentadokumentti, joka on samalla suoritettava ohjelma. Kaikenlisäksi se voidaan valikosta näppäämällä tulostaa html- tai pdf-dokumentiksi. Dokumentointiominaisuudet ovat uusien versioiden myötä kehittyneet varsin positiivisesti. Matemaattiset kaavat ovat ohjelman tulosteina tulleet jo pitkään oikeaoppisessa matemaattisessa asussa, mutta nykyisin myös käyttäjän kirjoittamat kaavat saadaan varsin kätevällä editoinnilla matemaattiseen asuun. Esimerkkinä dokumentista toimikoon Syksyn 2011 yo-tehtäviä Maplella käsittelevän työarkin pdf-tuloste. Maplen uusin versionumero on 16. (v. 2012) Maple vs. MathematicaMatemaattisilta ominaisuuksiltaan Maple ja Mathematica lienevät yleisesti ottaen varsin tasaveroisia. Toki kummallakin on omat, toisistaan jossain määrin eroavat vahvuusalueensa. Maplen ohjelmointikieli vaikuttaa perinteisemmältä, Mathematica antaa mahdollisuuden ilmaista yhdellä (tai parilla) rivillä tiiviisti huomattavan ison tehtävän. Tässä suhteessa se on samanhenkinen Matlab’n yhteydessä mainitulle APL-kielelle. (Mathematican tekijä Steven Wolfram mainitsee APL-esikuvan luomalleen Mathematica-kielelle.) Maplen notaatio on lähempänä tavallista matemaattista merkintätapaa.
Keskeiset perusperiaatteet ja rakenteet ovat kuitenkin kaikissa kehittyneissä symbolilaskentaohjelmissa samat: Käyttäjän tulee oppia pitämään visusti erillään käsitteet symbolinen lauseke ja lausekkeen avulla määriteltävä funktio. Rakenteista tärkein on (Lisp-kielestä periytyvä) lista, sekä sen variantit, kuten jono,joukko,vektori. Maplessa näitä variantteja on enemmän (joskus hiukan hämmentävästi), Mathematica on puhtaammin lista-uskollinen. VIITTEITÄPoimintoja ohjelmiston valmistajan Maplesoftin sivuilta”Getting Started” tutoriaalit Tältä sivulta pääsee kätevästi myös Maplen laajaan ja kattavaan help-järjestelmään. MapleSoft Application Center Maplesoftin ylläpitämä sovellussivusto, josta löytyy kattava kokoelma erilaisia Maple-ohjelmia ja esimerkkejä aloittain ryhmiteltynä. Kohdista Mathematics, Education, Engineering löytyy edelleen mittavat alakohtaiset ryhmittelyt. ”Teacher Resource”, erilaisia vihjeitä ja esimerkkejä opetuskäyttöön. ”Students”, opiskelijoille suunnattu sivu. AlkuunpääsyynMAPLE-Lempeä Johdatus Harri Hakulan kirjoittama lyhyt johdatus Maplen perusteisiin. Heikki Apiolan ”perusteita”-työarkki pdf-muodossa Pikaohje Pekka Alestalon laatima kooste keskeisistä Maple-komennoista. Matriisien käsittely, työarkin pdf-tuloste (LA.pdf) (”LinearAlgebra-tyyliin”). Matriisien perusteet tekstinä (”LinearAlgebra-kirjaston tyyliin”). Lyhyt ohjelmointi-ohje, Maple ja Matlab rinnakkain. LinkkejäHeikki Apiolan työarkki Syksyn 2011 yo-tehtäviä Maplella. Laaja linkkilista edelliseen esitykseen liittyen. Myös tehtäviä mm. iv-kursseilta, luentoainesta... Indianan yliopiston Maple-piirto-opas Selkeä opas piirtämisestä Maple-ympäristössä. KirjallisuuttaLaaja kirjallisuusluettelo Maplesoftin sivulla
Verkkosivuja
| OhjelmistojaPikaohjeita
|