ti 19.9.
r n ------------------------------- | | | | | | | | | | | | | Ir x r P | | | | | | | | | | | | r ------------------------------- | 0 | 0 | | 0 | 0 | m -------------------------------Linsys-päälause L1:ssä on siltä osin epätyydyttävä, että siinä esiintyy rivioperaatioilla muuteltu b-vektori. Muistamme, että a)-kohta (r < m ja B2#0) oli ainoa tapaus, jossa ratkaisuja ei ole. Toisaalta, jos kirjoitamme matriisiyhtälön vektoriyhtälöksi (riviajattelu ==> sarakeajattelu), niin ratkaisun olemassaolololle on välttämätöntä ja riittävää, että b-vektori voidaan lausua A-matriisin sarakevektoreiden lineaarikombinaationa. Tämä merkitsee, että epäkonsistentti a)-tapaus esiintyy jos ja vain jos (joss) b ei kuulu A:n sarakkeiden virittämään aliavaruuteen (jota kutsutaan lyhyesti A:n sarakeavaruudeksi).Tämä ehto voidaan elegantisti lausua rangin avulla. Muistamme: r(A) on max-määrä LRT sarakkeita (=sarakeavaruuden dimensio). Jos katsomme matriisia Ab = [A b] (Matlab-syntaksi), niin aina pätee R(Ab) >= R(A) ja yhtäsuuruus pätee joss b kuuluu A:n sarakeavaruuteen.
Lauseemme voidaan siis muotoilla näin:
Lause (linsys, muoto 2) Olkoon A (mxn) matriisi ja b sarakevektori (pituus m). Merk. taas:Ab=[A b]Systeemillä A x = b on ratkaisuja JOSS r(A)=r(Ab).Oletetaan nyt, että ratkaisuja on, eli r(A)=r(Ab)=r.
(b) Jos r=n, niin yksikäsitteinen ratk.
(c) Jos r < n, niin n-r vapaasti valittavaa param. (äärettömän monta ratk.) Tod: Selitettiin yllä QED
Neliömatriisit
Determinantit
Olkoon A nxn-matriisi (neliömatr.) Matriisiin A voidaan liittää luku det(A). Kts. joko AG tai KRE tms.Kannattaa palauttaa mieleen ainakin determinanttien kehittäminen alideterminanttien ja shakkilautamerkkikaavion avulla.
Determinanttien merkitys on luonteeltaan osin historiallista. Ne ovat kauniita, mutta tehottomia. Myöskään teoreettisesti tyylikäs ehto det(A)=0, ei yleisty tilanteeseen "melkein singulaarinen". Ts. det(A) lähes nolla, ei välttämättä kerro matriisin häiriöalttiudesta. (Tähän sopii cond(A)).
Toinen kaunis, mutta tehoton kaava on Cramerin sääntö. Se on käytännön laskennassa täysin hyödytön (paitsi jos n=3 tai 4) Gauss on aivan ylivertainen.
Tarvitsemme determinantteja jatkossa, jotta osaisimme laskea pieniä ominaisarvotehtäviä käsin. Myös eräissä erityisesti ominaisarvoja koskevissa teoreettisissa tarkasteluissa ne ovat jopa hyvinkin tarpeellisia.
KRE s. 370 -> esitystapa on tarpeisiimme oikein sovelias. Lähdetään 2x2- determinantista ja laajennetaan tunnettuun tapaan yleisille n-rivisille. Muistathan: Determinantti on luku, kun taas matriisi on lukutaulukko.
Lause (determinanttien kertosääntö) det(AB)=det(A)det(B) Kaunis!, helppo muistaa, todistuskaan ei ole ollenkaan niin hankala, kuin voisi luulla. (kts. KRE ss. 384 - 385). Jätämme kuitenkin väliin. (vrt. 2x2-harjoitus).
Käänteismatriisi
Määritelmä Neliömatriisi A (nxn) on kääntyvä, eli säännöllinen eli ei-singulaarinen, jos on olemassa matriisi B siten, ettäAB = BA = IMatriisia B sanotaan tällöin A:n käänteismatriisiksi ja merk B=A-1.Käänteismatriisin olemassaolo ja määrittäminen palautuu välittömästi n:ään yhtälösysteemiin, joiden kerroinmatriisina on A ja oikeana puolena yksikkömatriisin sarakkeet. Tästä nähdään heti, että matriisilla A (nxn). on käänteismatriisi JOSS r(A)=n Siten:
Kootaan yhteen neliömatriisi/systeemiasioita:
Lause A (nxn). Seuraavat ominaisuudet ovat yhtäpitäviä:
Lause Jos A(nxn) ja B(nxn) ovat kääntyviä, niin AB on kääntyvä ja (AB)-1=B-1A-1
Tod: Suora lasku, käytetään matriisitulon liitännäisyyttä ja käänteismatriisin määritelmää. (Kukaan ei voi eksyä harhapoluille!)
Määr.: Olkoon L:Rn -> Rm kuvaus. (Siis jokaiseen x in Rn liittyy yksikäsitteinen Lx in Rm. Kuvaus on lineaarinen , jos
Myös kääntäen:
Lause Olkoon F:Rn -> Rm. Tällöin F voidaan esittää matriisin A avulla. Matriisi saadaan latomalla kantavektoreiden kuvat sarakkeiksi matriisiin.
Tod Olkoon x in Rn. Esitetään x luonnollisen kannan avulla:
n ----- \ x = ) x[i] e[i] / ----- i = 1F:n lineaarisuuden nojalla:
n ----- \ F(x) = ) x[i] F(e[i]) / ----- i = 1Mutta tämähän on sama kuin A x , kun A-matriisina on F(e[i]) - sarakevektoreista koostuva matriisi.
QED.
Huom! Olkoon yleisesti F:V->W , missä dim(V)=n, dim(W)=m. Jos {e[1],...,e[n]} on mielivaltainen kanta lähtöavaruudessa ja {f[1],...,f[m]} on mielivaltainen kanta maaliavaruudessa, niin sama lasku antaa kuvauksen näin:
x -> (x[1],...,x[n]) -> A (x[1],...,x[n])' , missä A saadaan latomalla F(e[i])-vektorien koordinaattivektorit kannan {f[1],...,f[m]} suhteen matriisin sarakkeiksi. Tuloksena saadaan koordinaattivektori, joka ilmaisee koordinaatit f-kannassa.Lause
Tod 1. seuraa matriisikertolaskun liitännäisyydestä. 2. on välitön seuraus kääntesmatriisin (ja käänteiskuvauksen) määritelmästä.
- Yhdistetyn kuvauksen matriisi on vastaavien matriisien tulo.
- Käänteiskuvaus on olemassa JOSS kuvauksen matriisi on kääntyvä. Tällöin käänteiskuvauksen matriisi on (tietenkin) kuvauksen matriisin käänteismatriisi.
Huom: Ominaisuus 1. on motivaatio sille, miksi matriisikertolasku määritellään, kuten tehdään.
Tason lineaarikuvauksista
Lineaarikuvaukset L: R2 -> R2 ovat siis kaikki määriteltävissä sopivan matriisin A (2x2) avulla.Dilataatio, diagonaalimatriisi
c=0.6;A=diag([c,c]) % kutistus, (0 < c < 1) c=1.4;A=diag([c,c]) % venytys, ( c > 1) map c1=.3;c2=4;A=diag([c1,c2]) % (x1,x2)->(c1*x1,c2*x2) yleinen diag. kuvaus.map c=0.6;A=diag([c,c])
![]()
Kierto
T=30*pi/180;A=[cos(T), -sin(T); sin(T), cos(T)] 0.8660 -0.5000 0.5000 0.8660Icons -> vect. koord: (1.5,0)
![]()
Kierto ja dilataatio
T=30*pi/180;c=0.8;A=c*[cos(T), -sin(T); sin(T), cos(T)] A = 0.6928 -0.4000 0.4000 0.6928 Kerran zoomattu
![]()
Vektorien kärjet piirtävät spiraalin, joka suppenee kohti O:a.Lineaarikuvauksen havainnollistus, oma skripti
Rakennetaan maanläheinen skripti yksikköympyrän kuvautumisesta.clf A=diag(1:2) % Vaihda A siten kuin haluat. t=linspace(0,2*pi,50); % Kulmat ympyra=[cos(t);sin(t)]; % 1-ymp. pisteet: 1. rivi: x-pisteet % 2. rivi: y-pisteet kuva=A*ympyra; % Kuvapisteet A:lla kerrottaessa plot(ympyra(1,:),ympyra(2,:),'r') % Ympyrä punaisella 'r' hold on plot(kuva(1,:),kuva(2,:),'b'); % Kuva sinisellä axis('square');axis([-4 4 -4 4]) grid;shg; disp('Valitse punaiselta ympyrältä piste, jonka kuvan haluat nähdä') [x,y]=ginput(1) plot([0,x],[0,y],'r') uv=A*[x;y]; plot([0,uv(1)],[0,uv(2)],'b')Saadaan tällainen:
![]()
Tähän olis kiva laittaa for-silmukka, joka antaisi mahdollisuuden valita useita pisteitä ja katsoa niiden kuvautumista
Strangin talo
Str-kirjan kansikuvassa on taloja. Jotta kiertomatriisin luominen olisi vaivatonta, voimme kirjoittaa funktion:%%%%%%%% kierto.m %%%%%%%%%%%% function A=kierto(theta) A=[cos(theta), -sin(theta); sin(theta), cos(theta)]; %%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%% % Strangin talo clf T=[0 0 -1 6 13 12 12 3 3 6 6 0;0 9 8 15 8 9 0 0 5 5 0 0] plot(T(1,:),T(2,:)) shg A=kierto(pi/4);S=T; S=A*S;plot(S(1,:),S(2,:)) %% nn-iteroi!Modifikaatio: joka talo omaan ikkunaan
Joskus järkevää, joskus ei!clf T=[0 0 -1 6 13 12 12 3 3 6 6 0;0 9 8 15 8 9 0 0 5 5 0 0] plot(T(1,:),T(2,:)) shg A=kierto(pi/4);S=T; S=A*S;figure;plot(S(1,:),S(2,:)) %% nn-iteroi!Sisätuloavaruus
Ominaisuudet:I (cu+dv,w)=c(u,w)+d(v,w) lineaarisuus 1. argum. suht II (u,v)=conj(v,u) conj tarkoittaa kompleksikonjug. III (u,u) >= 0, yhtäsuuruus <==> u=0Rn:ssä (Cn):ssän ----- \ --- (u,v) = ) u[i] v[i] / ----- i = 1 ( --- viittaa konjugointiin )
|| u || = sqrt(u,u)Normi voi syntyä myös ilman sisätuloa, esim:
n ----- \ ||u||1 = ) |ui| l1 eli taksikuski / ----- i = 1 tai max-normi ||u||8' = max(|u1|,|u2|,...|un|) lääretön(Tässä 8' tarkoittaa "makaavaa (transponoitua) 8:aa, eli ääretöntä.)