Jos  $a$ ovat  $b$ lauseita tai väitteitä, jotka voivat olla tosia tai
  epätosia mutta ei mitään siltä väliltä niin määrittelemme seuraavat
  (hyvin luonnolliset) ns. konnektiivit:  
  - 
    Lause  $(a\And b)$ on tosi kun $a$ on tosi ja  $b$ on tosi.
 
 -  Lause  $(a\Or b)$ on tosi kun $a$ on tosi tai  $b$ on tosi (ja
   myös kun molemmat ovat tosia).
 
 -  Lause  $(\Neg a)$ on tosi kun  $a$ ei ole tosi eli $a$ on
   epätosi.
 
Lisäksi määrittelemme implikaation ja ekvivalenssin seuraavasti:
  
  -  Lause  $(a\to b)$ on tosi kun  $((\Neg a)\Or b)$ on tosi, eli kun
     $b$ on tosi tai $a$ on epätosi.
 
  -  Lause  $(a\leftrightarrow b)$ on tosi kun $((a\to b)\And (b\to a))$ on
    tosi.
 
Lauseet ovat joko ns. atomilauseita tai sitten muotoa $(a\And b)$,
$(a\Or b)$ tai  $(\Neg a)$ missä $a$ ja $b$ ovat lauseita
  (ja kun käytetään sopivia prioriteettisääntöjä voidaan ''turhat''
  sulut jättää pois). 
 
  Vaihtoehtoisia merkintöjä [+]
  - Matemaattisessa logiikassa käytetään yleisesti $\And$:n sijasta
    $\wedge$, $\Or$:n sijasta $\vee$ ja $\Neg\!$:n sijasta $\neg$.
 
  - Eri
 ohjelmointikielissä käytetään $\And\!$:n sijasta mm. $\&$, $\&\&$ tai
 $\text{and}$, $\Or\!$:n sijasta mm. $|$, $||$ tai $\text{or}$ sekä
    negaation $\Neg\!$:n sijasta mm. $!$ ja $\text{not}$.
 
  - Implikaatiot $\to$ ja $\leftrightarrow$ kirjoitetaan usein muodossa
    $\Rightarrow$ ja $\Leftrightarrow$.
 
  -  Joukkojen määrittelyssä käytetään usein $\And\!$:n sijasta pilkkua eli
    kirjoitetaan $\{x\in \R\mid x^3-x^2-4\cdot x +4=0,\, x>0\}$ kun
    tarkoitetaan $\{x\in \R\mid x^3-x^2-4\cdot x +4=0 \And x>0\}$
    (ja  voidaan myös kirjoittaa
    $\{x\in \R\mid x^3-x^2-4\cdot x +4=0 \text{ ja  } x>0\}$). 
    

 
Implikaatio [+]
  Huomaa, että implikaatio $a\to b$ on lause, joka on joko tosi tai
    epätosi mutta ei sano mitään syy-seuraus suhteesta vaikka voimme
    sanoa "jos $a$ niin $b$". Esimerkiksi lause
    $(\sqrt 2\in \Q) \to (-1>0)$
    on tosi koska $(\sqrt 2\in \Q)$ on epätosi jolloin on yhdentekevää
    onko väite $(-1>0)$ tosi vai ei. Sen sijaan tällainen lause ei ole
    kovin mielekäs kun taas implikaatio
    $(3>2) \to (9>4)$
    on sekä tosi että mielekäs koska se on erikoistapaus lauseesta
    $((x>y) \And (y\geq 0))\to (x^2>y^2)$
    joka sanoo, että funktio $x\mapsto x^2$ on aidosti kasvava joukossa
    $[0,\infty\ipr$.
  Toinen esimerkki siitä, että implikaatio $a \to b$ ei vastaa
    jokapäiväistä kielenkäyttöä "jos $a$ niin $b$" tai "$a$:sta seuraa
    $b$" on että lause
    $(a\to b)\Or (b\to a)$
    on tautologia eli tosi riippumatta lauseiden $a$ ja $b$
    totuusarvoista.
  Esimerkkejä [+]
  
    Olkoon  $A=\set{1,2,3,4}$, $B=\set{0,3,4}$ ja $C=\set{x\mid x \text{
      on kokonaisluku }\geq 2}$. Mitkä seuraavista väitteistä ovat
      tosia?
    
      - $x\in A\cap C \rightarrow x\in B$ kaikilla $x$?
        Vastaus [+]
        
Koska  $A\cap C=\set{2,3,4}$ niin
          pätee $2\in A\cap C$ 
          mutta koska  $2\notin B$ niin tämä väite ei ole tosi (ja väite sanoo,
          että  $A\cap C\subseteq B$).
          

 
      -  $A\subseteq B \rightarrow C\subseteq A$?
        Vastaus [+]
        
Koska  $2\in A$ mutta  $2\notin B$
          niin ei päde  $A\subseteq B$ ja 
          näin ollen implikaatio   $A\subseteq B \rightarrow C\subseteq
          A$ on tosi.
          

 
      - On olemassa  $y\in C$ siten, ettei päde   $y\in B \rightarrow
        y\in A$?
        Vastaus [+]
        
Väite $y\in B \rightarrow y\in A$ ei
          päde jos ja vain 
          jos $y\in B$ ja $y\notin A$ eli  $y\in B\setminus A=\{0\}$ ja
          koska 
          $0\notin C$ niin  väite on epätosi.
          

 
   
    
 
   
  
 
     
Lausekalkyylin todistukset ja päättelysäännöt [+]
Todistus on lista lauseita perusteluineen ja  jokainen lause on
  joko aksiomi (jolloin  perustelu on oletus)  tai johdettu
  aikaisemmistä lauseista jonkin 
päättelysäännön  avulla (jolloin  perustelu on kyseiset lauseet ja
  niihin sovellettava päättelysääntö).  Esimerkiksi ns. modus ponens eli
 $\qquad x$ 
$\qquad \underline {x\to y}$
$\qquad  y$
on tärkeä päättelysääntö ja perustuu siihen, että $(x\And (x\to y))\to
y$ on tautologia, eli aina tosi riippumatta $x$:n ja $y$:n
totuusarvoista. Tämä päättelysääntö (kuten muutkin) käytetään siten,
että jos todistuslistassa on jo lauseet $a$ ja $a\to b$ niin listaan
  lisätään lause $b$.
Mutta huomaa, että tämä  todistustapa sopii hyvin
  jos tavoiteena on saada ''kone'' hyväksymään väitteen oikeellisuutta
  mutta paljon huonommin jos lukijana tai kuulijana on ihminen. Mutta jos
  todistuksen esittää epämuodollisemmassakin muodossa ilman logiikan merkintöjä
  niin voidaan edelleen vaatia, että tätä todistusta on pystyttävä täydentämään
  lisävaiheilla kunnes  lopulta jokaiselle vaiheelle olisi osoitettavissa
  tietty muodollinen päättelysääntö.
Esimerkki [+]
Olkoot  $p$ ja  $q$ kaksi lausetta. Nyt todistamme, että $q$ on tosi
jos  $p\And (\Neg p)$ on tosi, eli jos oletuksena on  ristiriitainen väite
voimme todistaa minkä väitteen tahansa. Päättelysääntöinä käytämme
  tässä seuraavia:
  
    | Sääntö 1 | Sääntö 2 | Sääntö 3 | Sääntö 4 | 
    
  | \(\begin{aligned}
  &x\Or y\\ &\rlap{\underline{~~~~~~}}\Neg x\\ &y\end{aligned}\) | 
  \( \begin{aligned}
  & \underline{x\And y}\\ & x \end{aligned}  \) | 
  \(  \begin{aligned}
  &\rlap{\underline{~~~~~~~~~~}} x\\ & x\Or y\end{aligned} \) | 
  \( \begin{aligned}
  & \rlap{\underline{~~~~~~~~~~~~}} {x\And y}\\ & y\And x  \end{aligned} \) | 
  
Todistus on seuraavanlainen:
  
    -  $p\And (\Neg p)$: Oletus
 
  -  $p$:   (1) ja Sääntö 2 missä  $x=p$ ja   $y=\Neg p$
 
  -  $p \Or q$:   (2) ja Sääntö 3 missä    $x=p$ ja  $y=q$
 
  -  $(\Neg p) \And p$:   (1) ja Sääntö 4 missä    $x=p$ ja
    $y=\Neg p$
 
  -  $\Neg p$:   (4) ja Sääntö 2 missä  $x=\Neg p$ ja  $y=p$
 
  -  $q$:   (3), (5) ja Sääntö 1 missä $x=p$ ja  $y=q$.
 
 
   Toinen, yksinkertaisempi todistus voisi perustua siihen että    $p\And (\Neg p)$ on epätosi jolloin $(p\And (\Neg p))\to q$ on tosi ja sitten voisimme soveltaa modus ponensia.
 
 
 
  
  Predikaattikalkyyli on lausekalkyylin laajennus, jossa operaatioden
eli konnektiivien ($\Neg$,  $\And$,   $\Or$, $\to$ ja
$\leftrightarrow$) lisäksi käytetään universaali- ja eksistenssi
kvanttorit $\forall$ (''kaikilla'') ja $\exists$ (''on olemassa''),
ja lauseiden lisäksi  käytetään  muuttujia  $x, y,\ldots$ ja
predikaatteja  $P, Q,\ldots$. Predikaateilla on äärellinen määrä
argumentteja, esim. $P(x)$, $Q(x,y)$, jne., ja esimerkiksi $Q(x,y)$ on jokaisella $x$ ja $y$ joko tosi tai epätosi. Predikaatti, jonka
    argumenttien lukumäärä on $0$ on lausekalkyylin lause.
  
    -   Lause $\forall x \, P(x)$ on tosi kun $P(x)$ on tosi kaikilla
      $x$.
 
  -  Lause $\exists x \, P(x)$ on tosi kun on olemassa  $x$ siten,
    että $P(x)$  on tosi.
 
  
  Predikaattikalkyylin todistusteoria [+]
   on samankaltainen kuin lausekalkyylin mutta
    lisää sääntöjä tarvitaan tietenkin kvanttoreita varten.  Siinä yhteydessä
    ja yleisemminkin tärkein huomio on että jos pystytään osoittamaan,
    että jokin väite pätee mielivaltaisella alkiolla $x$ (minkälainen
    se sitten onkaan) niin se pätee kaikilla senkaltaisilla alkioilla.
    

 
    
   
  
    
  Esimerkki [+]
  
    Väitteen  ''Kaikilla reaaliluvuilla $x$
    pätee, että jos $x$ on positiivinen niin on olemassa positiivinen reaaliluku $y$
    siten että $y < x$'' voimme predikaattikalkyylin merkinnöillä  kirjoittaa
    muodossa 
    \[
    \forall x\, (P(x) \to (\exists y\, (P(y) \And L(y,x))))
    \]
    missä $P(x)$ on tosi jos $x$ on positiivinen reaaliluku, eli
    $P(x)$ on lause $(x\in \R)\And  (x>0)$ missä siis $x\in \R$ ja $x>0$ ovat
    predikkaatteja, ja $L(y,x)$ on tosi jos $y$
    on pienempi kuin $x$ eli $L(y,x)$ on predikaatti $(y< x)$.
    
  
  Tämän väitteen voimme todistaa esimerkiksi näin: 
    Olkoon $x > 0$ mielivaltainen reaaliluku. Silloin
      myös $y=\frac x2$ on positiivinen reaaliluku ja koska $x >0 $
      niin $y=\frac x2 < x$.
    Sen sijaan seuraava päättely ei kelpaa: Olkoon
      $x$ jokin positiivinen reaaliluku, esimerkiksi $x=2$.  Silloin
      $1$ on positiivinen reaaliluku joka on pienempi kuin
      $x=2$ koska tämä päättely todistaa oikeaksi ainoastaan
    lauseen $\exists x 
    (x\in \R \And x>0 \And \exists y(y\in \R \And y > 0 \And y < x))$.
  
   
  Prioriteettijärjestys, $\forall x\in A$ ja $\exists x\in A$ [+]
  
    Sulkuja käyttämällä lause- ja predikaattikalkyylin lauseet tulevat
      yksikäsitteisellä tavalla määritellyksi, mutta koska liian monta
      sulkua tekee lukemisen hankalaksi (ihmiselle toisin kuin
      tietokoneelle) niin  loogiset konnektiivit ja kvanttorit evaluoidaan
      tavallisesti seuraavassa järjestyksessä (sulkujen sisällä): Ensin  
      $\Neg$, sitten  $\forall$ ja  $\exists$, sitten  $\And$ ja  $\Or$ ja
      lopuksi  $\to$ ja $\leftrightarrow$.
     
      
        Lauseet $\forall x\in A\, (P(x))$ ja $\exists x\in A\, (P(x))$ ovat
        lyhenteitä lauseista
        
        \begin{align*}
        &\forall x\, (x\in A \to P(x)),\\
        & \exists x\, (x\in A \And P(x)),
        \end{align*}
        
        ja tarkoittavat (tietenkin) että
        "kaikilla $A$:n alkiolla $x$ pätee  $P(x)$"
        ja "on olemassa $A$:n alkio $x$, jolla $P(x)$ pätee".
      
      
    
  
  Negaatio $\Neg\!$, konnektiivit $\And$ ja  $\Or$ sekä
    kvanttorit $\forall$ ja  $\exists$ [+]
   
  Kaikilla lauseilla $a$ ja $b$ pätee
  
    \begin{align*}
    \Neg (a\And b) &\leftrightarrow (\Neg a) \Or (\Neg
    b),\\
    \Neg (a\Or b) &\leftrightarrow (\Neg a) \And (\Neg b),
  \end{align*}
  
  eli esimerkiksi väiteet $a$ ja $b$ eivät ole tosia täsmälleen
  silloin kun $a$ ei ole tosi tai $b$ ei ole tosi. Lause $\Neg (a\And
  b) \leftrightarrow (\Neg a) \Or (\Neg b)$ on ns. tautologia koska se
  on tosi riippumatta $a$:n ja $b$:n totuusarvoista.
  Samoin kaikilla predikaateilla $P$ pätee
  
  \begin{align*}
  \Neg(\forall x(P(x))) &\leftrightarrow \exists x(\Neg P(x)),\\
  \Neg(\exists x(P(x))) &\leftrightarrow \forall x(\Neg P(x)).
  \end{align*}
 
  
 
   
  Esimerkki: Järjestetyn parin koordinaatit [+]
  
    Parin  $[x,y]$ (tai $(x,y)$ erityisesti jos kyseessä on
      $xy$-tason piste) ensimmäinen koordinaatti on (tietenkin)
      $x$ ja toinen on 
      $y$.
    Jos otamme parin määritelmäksi  
      $[a,b]=\{\{a\},\{a,b\}\}$ niin voimme  määritellä predikaatit  $E(p,x)$
      ja $T(p,y)$, jotka sanovat, että $x$ on $p$:n ensimmäinen koordinaatti
      ja $y$ on $p$:n toinen koordinaatti
      seuraavalla tavalla:
      
      \[
      E(p,x)=\forall z((z\in p)\to(x\in z))
      \]
      (tai lyhyemmin  $\forall z\in p\, (x\in z))$ ja 
      
      
      
      missä  $u==v$ on  predikaatti, joka sanoo, että $u$ on sama joukko
      kuin  $v$. Lyhyemmin tämän voimme esittää muodossa
      
      
    
         