[Up]

http://www.math.hut.fi/teaching/p3/luentomateriaali/L14-15.html

Luento 14-15

ti-ke 14-15.10.
KRE 18.4

Polynomi-interpolaatio ja splinit

Newtonin interpolaatiomuoto

Lagrange jo käsiteltiin

...

Polynomi-interpolaation vaaroja

Todettiin: Erityisesti tasavälisessä interpolaatiossa pisteiden lisääminen (asteluvun nostaminen) johtaa usein voimkkaisiin heilahteluihin erityisesti välin reunojen tuntumassa.

Rungen esimerkki : 1/(1+x^2) välillä [-5,5]

Rungen koe (Matlabilla)

>> x=linspace(-1,1);y=1./(1+25*x.^2);
>> plot(x,y)
>> hold on


>> n=5;xd=linspace(-1,1,n);yd=1./(1+25*xd.^2);
>> plot(xd,yd,'o')

>> axis([-1.2 1.2 0 1])

Interpolaatiopolynomin kertoimet:

>> kert=polyfit(xd,yd,n-1);

ja arvo:

>> p=polyval(kert,x);

>> plot(x,p,'r')
>> axis([-1.2 1.2 -.5 1])
>> figure  % uusi kuvaikkuna
>> hold on
>> n=n+1;xd=linspace(-1,1,n);yd=1./(1+25*xd.^2);plot(x,y,xd,yd,'o')
>> kert=polyfit(xd,yd,n-1);p=polyval(kert,x);plot(x,p,'r')
(Alla oleva kuva syntyi tämäntyylisillä komennoilla, muttei täsmälleen näillä.)

[runge.gif]

Splinit

Splini=palapolynomi, jossa liitoskohdat mahdollisimman sileitä.

Yleisin: Kuutiollinen splini: koostuu 3. asteen polynomipaloista, liitoskohdissa 2. derivaatat jatkuvia.

Annettu arvovastaavuudet, kuten interpolaatiossa yleensä:

      x0,x1, ... , xn
      y0,y1, ... , yn

xi-pisteitä kutsutaan solmuiksi . Tätä dataa interploiva kuutiollinen splini on funktio S, joka koostuu palasista:
              S0(x), x in [x0,x1]
              S1(x), x in [x1,x2]

      S(x) =

              Sn-1(x), x in [xn-1,xn]

Ehdot:

 (1) Si(xi)=yi, Si(xi+1)=yi+1   , i=0...n-1  InterpEhdot
                                                    (2n kpl)
 (2) Si'(xi+1) = Si+1'(xi+1)  ,   i=0...n-2          1DerJatk
                                                     (n-1 kpl)
 (3) Si''(xi+1) = Si+1''(xi+1)  , i=0...n-2        2DerJatk
                                                     (n-1 kpl)

Ehtoja yhteensä 4n-2 kpl, määrättäviä kertoimia 4n kpl. Kaksi lisäehtoa: Reunaehdot.

Splinikertoimien johto

Hahmotellaan "maanläheinen", hienouksista vapaa johto. Otetaan kaikenlisäksi tapaus n=3, jolloin minimoituu indeksikomplikaatio, mutta perusidea näkyy kirkkaasti. Tehdään matemaattinen tekstinkäsittely Maplella ja käytetään samalla Maplen sievennys- ym. älyä hyväksi. [splini.gif]

[splini2.gif]

... jatkuu (tämäkin on hieman vaivalloista, eli vaatii enemmän aikaa kuin luentojen väliyön ... )


This page created by HA
Last update Mon Oct 6 10:38:43 EET DST 1997