Loading [MathJax]/extensions/TeX/mathchoice.js
html Diskreetin matematiikan perusteet
Sisältö[-] Feedback

Permutaatioita ja ryhmiä

Permutaatiot [-]

  • Joukon A permutaatio on bijektio AA ja kun puhutaan permutaatioista oletetaan tavallisesti, että |A|<.
  • Identtinen kuvaus IdA:xAxA on permutaatio samoin permutaation α käänteiskuvaus α1 sekä kahden permutaation α ja β yhdistetty kuvaus αβ. Lisäksi pätee (αβ)γ=α(βγ).
  • Jos α on (joukon A) permutaatio niin α0=IdA, αm=αααm ja αm=(α1)m kun m>0.

Permutaation radat ja sykliesitys [-]

Olkoon A äärellinen ei-tyhjä joukko.

  • Jos α on A:n permutaatio niin α:n radat ovat joukot {αj(x):jZ} missä xA eli ekvivalenssiluokat kun ekvivalenssirelaationa on xy jos ja vain jos y=αj(x) jollain jZ.
  • Joukon A:n permutaatio α on sykli jos α(xj)=xj+1, j=1,2,,k1 ja α(xk)=x1 missä x1,x2,,xkA (ja xixj kun ij) ja α(x)=x kaikilla xA{x1,,xk}. Syklimerkinnöillä kirjoitetaan α=(x1x2xk). Tällaisen syklin α pituus on k ja sanotaan, että α on k-sykli. Syklin α radat ovat {x1,x2,,xk} ja joukot {x} kaikilla xA{x1,,xk}.
  • Jos α on permutaatio niin jokaista sen rataa vastaa sykli ja α voidaan esittää näiden syklien tulona (eli yhdistettynä funktiona) jolloin syklien järjestyksellä ei ole merkitystä ja -merkkiä tavallisesti jätetään pois. (Tässä tapauksessa mikään alkio ei esiinny vähintään kahdessa syklissä ja jos näin olisi, niin silloin syklien järjestyksellä on väliä.)
Esimerkki: [+]

Olkoon α=(12345672413576), joukon A={1,2,3,4,5,6,7} permutaatio missä siis tämä merkintätapa tarkoittaa, että esim. α(1)=2 ja α(2)=4 jne.

Nyt näemme, että 12431 (eli α(1)=2, α(2)=4 jne.) ja tästä saamme syklin (1243) joka siis on permutaatio β1 jolle pätee β1(1)=2, β1(2)=4, β1(4)=3, β1(3)=1 ja β(x)=x kaikilla x{5,6,7}. Koska α(5)=5 saamme syklin β2=(5) jolle siis β2(x)=x kaikilla xA. Lopuksi näemme, että 676 joten saamme syklin β3=(67).

Syklinotaatiolla voimme nyt kirjoittaa α=β1β3=(1243)(67), koska β2 on identiteettifunktio. Mutta on myös muita esitystapoja syklien tuloina, esim. α=(76)(4312) tai α=(13)(14)(12)(76).

Joukot A1={1,2,4,3}, A2={5} ja A3={6,7} ovat permutaation α radat.

Esimerkki: Permutaatioiden yhdistäminen [+]

Kun permutaatio α esitetään muodossa α=(4321)(24)(1234) niin järjestyksellä on merkitystä koska näillä sykleillä on yhteisiä elementtejä. Voimme esittää permutaation (1234) myös seuraavana verkkona:

1
2
3
4
1
2
3
4
(1 2 3 4)

Kun muodostamme yhdistetyn funktion α meidän täytyy muistaa, että määritelmästä (fg)(x)=f(g(x)) seuraa, että meidän täytyy aloittaa oikealta ja saamme seuraavanlaisen verkon:

1
2
3
4
1
2
3
4
1
2
3
4
1
2
3
4
(1 2 3 4)
(2 4)
(4 3 2 1)

Tästä voimme päätellä, että α=(13) koska α()=.

Parilliset ja parittomat permutaatiot [+]
  • Jokainen sykli, jonka pituus on k2 voidaan kirjoittaa k1:n 2-syklin tulona koska (x1x2xk)=(x1xk)(x1xk1)(x1x3)(x1x2).
  • Jokainen permutaatio voidaan kirjoittaa 2-syklien tulona (kunhan perusjoukossa on ainakin kaksi alkiota).
  • Jos permutaatio α on kirjoitettu sekä r:n että r:n 2-syklin tulona niin (1)r=(1)r ja permutaation merkki on sign(α)=(1)r.
  • Jos α on sykli, jonka pituus on k niin sign(α)=(1)k+1.
  • Jos α on n-alkioisen joukon permutaatio ja α:lla on m rataa niin sign(α)=(1)nm.
  • Permutaatio α sanotaan olevan parillinen jos sign(α)=1 ja muuten pariton.
  • Jos α ja β ovat saman joukon permutaatioita niin sign(αβ)=sign(α)sign(β).
     

Ryhmät [+]

Ryhmä on pari [G,] missä G on joukko ja on binäärinen operaatio G:ssä eli funktio G×GG, siten, että seuraavat ehdot ovat voimassa:

  1. Sulkeutuneisuus: abG jos a ja bG. (Seuraus oletuksesta, että :G×GG on funktio.)
  2. Assosiatiivisuus: (ab)c=a(bc) jos a, b ja cG.
  3. Neutraalialkio: On olemassa alkio eG siten, että ea=ae=a jos aG.
  4. Käänteisalkio: Jos aG, niin on olemassa alkio a1G (joka osoittautuu yksikäsitteiseksi) siten, että aa1=a1a=e.

Huom! [-]

  • Jos joukko G sisältää täsmälleen kaikki jonkin joukon A permutaatiot ja on funktioiden yhdistäminen niin [G,] on ryhmä.
  • Usein sanotaan "G on ryhmä" jos on selvää, mikä ryhmäoperaatio on.
  • Merkinnän ab (tai (a,b) jos pidetään tiukasti kiinni siitä, että on funktio) sijasta kirjoitetaan usein ab. Neutraalialkion symbolina käytetään myös 1, I tai Id. Lisäksi a0=e, am=aaam ja am=(a1)m kun m>0.
  • Ryhmän määritelmässsä ehdot (c) ja (d) voidaan korvata (näennäisesti vähemmän vaativilla) ehdoilla, että on olemassa alkio eG siten, että ea=a jos aG ja että jos aG, niin on olemassa alkio a1G siten, että a1a=e. Miksi? [+]
    Uusien ehtojen ja assosiatiivisuuden nojalla pätee (a1)1a1aa1=((a1)1a1)(aa1)=e(aa1)=aa1, ja (a1)1a1aa1=(a1)1((a1)a)a1)=(a1)1(ea1)=(a1)1a1=e, joten aa1=e eli alkuperäinen ehto (d) on voimassa.
    Tämän tuloksen nojalla saamme aa1a=(aa1)a=ea=a, ja aa1a=a(a1)a)=ae, joten ae=a ja alkuperäinen ehto (c) on voimassa.
    Huomaa myös, että olisimme yhtä hyvin voineet ottaa uusiksi ehdoiksi ae=a ja aa1=e). Toisaalta ehdoilla ea=a ja aa1=e ei voida korvata ehtoja (c) ja (d) koska jos G on joukko, johon kuuluu vähintään 2 alkiota ja määrittelemme xy=y kun x ja yG niin (a) ja (b) ovat voimassa ja alkioksi e voimme valita minkä tahansa G:n alkion ja alkioksi a1 voimme valita tämän alkion e. Mutta silloin alkuperäiset ehdot (c) ja (d) eivät ole voimassa.
Kommutatiiviset eli Abelin ryhmät [+]
Jos [G,] on ryhmä siten, että ab=ba kaikilla a ja bG niin ryhmä on kommutatiivinen eli Abelin ryhmä. Tässä tapauksessa ryhmäoperaatiota merkitään usein +:lla, neutraalikalkiota 0:lla ja a:n käänteisalkiota a:llä.
Esimerkkejä ryhmistä (permutaatioiden lisäksi)[+]
  • G=Z ja =+ jolloin neutraalialkio on 0 ja n:n käänteisalkio on n.
  • G=]0,[ ja = eli tavallinen kertolasku jolloin neutraalialkio on 1 ja x:n käänteisalkio on x1 eli 1x.
  • G=Z/7Z{[0]7} ja on jäännösluokkien kertolasku.
  • G on joukko johon kuuluvat kaikki n×n-matriisit, joiden determinantti on nollasta poikkeava ja on matriisien kertolasku. Neutraalialkio on yksikkömatriisi ja käänteisalkio on käänteismatriisi. Tämä ryhmä ei ole kommutatiivinen kun n2.
Aliryhmät [-]

Jos G (eli [G,]) on ryhmä niin joukon G ei-tyhjä osajoukko H on G:n aliryhmä jos seuraavat ehdot pätevät ja silloin H (eli [H,|H×H]) on myös ryhmä:

  • Jos a ja bH niin abH.
  • Jos aH niin a1H.
Jos H on äärellinen joukko niin jälkimmäinen ehto seuraa edellisestä koska [+]
jos aH niin ensimmäisestä ehdosta saamme amH kaikilla m1 ja koska lisäksi |H|< niin on olemassa luvut j>k1 siten, että aj=ak (eli sama alkio toistuu) jolloin ajk=e ja silloin a1=ajk1. Jos jk1>0 niin a1H koska amH kun m1 ja jos jk1=0 niin a1=e jolloin a=e joten a1H koska aH.
Sykliset ryhmät [+]
  • Ryhmä G on syklinen jos on olemassa aG siten, että G={aj:jZ}. Silloin sanotaan, että G on a:n generoima syklinen ryhmä ja merkitään G=a.
  • Jos G on ryhmä ja aG niin a={aj:jZ} on a:n generoima G:n syklinen aliryhmä.
Esimerkki [+]
Ryhmä [Z/17Z{[0]17},] on syklinen ryhmä koska jos esimerkiksi a=[3]17 niin {aj:j=1,2,,16}=Z/17Z{[0]17}. (Komento mod(3.^(1:16),17) antaa vastaukseksi kaikki luvut 1,,16.) Jäännösluokka [13]17 taas generoi syklisen aliryhmän [{[1]17,[13]17,[16]17,[4]17},].
Homomorfismit ja isomorfismit [+]

Olkoot [G1,1] ja [G2,2] kaksi ryhmää ja olkoon ψ funktio: G1G2.

  • ψ on homomorfismi jos ψ(a1b)=ψ(a)2ψ(b) kaikilla a ja bG1.
  • ψ on isomorfismi jos se on homomorfismi ja bijektio (jolloin myös ψ1 on homomorfismi ja siten isomorfismi: G2G1).
  • Kaksi ryhmää [G1,1] ja [G2,2] ovat isomorfiset jos on olemassa isomorfismi: G1G2.

Ryhmät ovat tässä epäolennaisia, oleellista on, että homomorfismi "säilyttää struktuurin"!

Isomorfismi: Esimerkkejä [+]

  • Jos ψ(x)=log(x) niin ψ:]0,[R on isomorfismi kun laskutoimitus joukossa G1=]0,[ on kertolasku ja laskutoimitus joukossa G2=R on yhteenlasku, eli [G1,1]=[]0,[,] ja [G2,2]=[R,+].
  • Jos [G1,] on ryhmä, johon kuuluvat täsmälleen kaikki joukon A1 permutaatiot ja [G2,] on ryhmä, johon kuuluvat täsmälleen kaikki joukon A2 permutaatiot ja |A1|=|A2|=m niin G1 ja G2 ovat isomorfiset. och sådana grupper betecknas med Sm. Tällaiset ryhmät merkitään Sm:llä.
  • Jokainen ryhmä [G,] on isomorfinen jonkin joukon permutaatioiden aliryhmän kanssa koska joukoksi voidaan valita G ja isomorfismiksi voidaan valita ψ(a)(b)=ab mutta tästä ei seuraa että aina olisi hyödyllistä käsitellä ryhmää tällaisena permutaatioryhmänä.
  • Jos [G1,1] ja [G2,2] ovat kaksi syklistä ryhmää ja |G1|=|G2| niin G1 ja G2 ovat isomorfiset eli on olemassa isomorfismi ψ:G1G2 ja tästä syystä syklistä ryhmää, jossa on m alkiota merkitään Cm:llä.
Sivuluokat [+]

Olkoon G ryhmä, H sen aliryhmä ja aG (ja ab:n sijasta kirjoitetaan ab).

  • Joukko aH={ab:bH} on H:n vasen sivuluokka, joka sisältää a:n.
  • Joukko Ha={ba:bH} on H:n oikea sivuluokka, joka sisältää a:n.

Sivuluokilla on seuraavia ominaisuuksia (tässä ainoastaan vasemmat sivuluokat):

  • |aH|=|H| kaikilla aG.
  • Jos a ja bG niin joko aH=bH tai aHbH=.
  • aGaH=G.
  • Jos a ja bG ja aH=bH niin pätee b1aH.
  • |G|=|H||{aH:aG}| ja näin ollen luku |H| jakaa luvun |G| (kun nämä luvut ovat äärelliset).

Esimerkki [+]

Jos G=R2={(x,y):x,yR} ja laskutoimitus on yhteenlasku (x1,y1)+(x2,y2)=(x1+x2,y1+y2) niin H={(t,2t):tR} on ryhmän [G,+] aliryhmä ja sen sivuluokat ovat joukot {(u+t,v+2t):tR} missä (u,v)G eli suoran y=2x suuntaisten suorien pistejoukot.

00.511.5−0.5−1−1.500.511.5−0.5−1−1.5
H
(u,v)
(u,v)+H
Sivuluokat ekvivalenssiluokkina [+]
Olkoon G ryhmä ja H sen aliryhmä.
  • Relaatio ab jos ja vain jos b1aH on ekvivalenssirelaatio joukossa G ja ekvivalenssiluokat ovat vasemmat sivuluokat.
  • Relaatio ab jos ja vain jos ab1H on ekvivalenssirelaatio joukossa G ja ekvivalenssiluokat ovat oikeat sivuluokat.
Homomorfismit, normaalit aliryhmät ja tekijäryhmät [+]

Olkoon G ryhmä.

  • Jos G on ryhmä, jonka neutraalialkio on e ja ψ:GG on homomorfismi niin H={aG:ψ(a)=e} (ψ:n ydin) on G:n aliryhmä.
  • G:n aliryhmä H on muotoa {aG:ψ(a)=e} jollakin homomorfismilla GG jos ja vain jos aH=Ha kaikilla aG (tai yhtäpitävästi, aba1H kaikilla aG ja bH). Tässä tapauksessa sanotaan, että H on G:n normaali aliryhmä.
  • Jos H on G:n normaali aliryhmä niin sivuluokat (vasen sama kuin oikea) muodostavat tekijäryhmän, jota merkitään G/H:lla ja jonka ryhmäoperaatio on (aH)(bH)=(ab)H, neutraalialkio H ja käänteisalkio (aH)1=a1H. Funktio ψ:GG/H, jonka määritelmä on ψ(a)=aH on homomorfismi, jonka ydin on H.

Jäännösluokat tekijäryhminä [+]

Kun n>1 niin nZ={nj:jZ} on ryhmän [Z,+] aliryhmä ja koska yhteenlasku on kommutatiivinen laskutoimitus niin nZ on normaali aliryhmä. Aliryhmän nZ sivuluokat ovat jäännösluokat modulo n ja ne muodostavat tekijäryhmän Z/nZ missä laskutoimitus on yhteenlasku.

     

Sykli-indeksi ja Pólyan "väritys"-lause [-]

Määritelmä [-]
  • Jos a on joukon X permutaatio niin a:n sykli-indeksi on funktio ζa,X(t1,,tn)=tj11tj22tjnn missä jk on a:n k-pituisten ratojen lukumäärä ja n=|X|.
  • Jos G on ryhmä joukon X permutaatiota niin G:n sykli-indeksi on ζG,X(t1,,tn)=1|G|aGζa,X(t1,,tn).
Esimerkki: Sykli-indeksi [+]

Olkoon G ryhmä, joka muodostuu kaikista alla olevan verkon solmujen permutaatiosta f siten, että jos solmujen x ja y välillä on kaari, niin myös solmujen f(x) ja f(y) välillä on kaari.

1
2
3
4
5
6

Koska ainoastaan solmuilla 3 ja 4 on 3 naapuria niin joko f(3)=3 ja f(4)=4 tai f(3)=4 ja f(4)=3 (koska ehdosta, että naapurit pysyvät naapureina seuraa, että x:llä ja f(x):lläonyhtämontanaapuria).Solmut1ja2kuvautuvatsolmunf(3)naapureillejasamoinsolmut5ja6kuvautuvatsolmunf(4)$ naapureille.

Näin ollen kyseiset permutaatiot ovat: (1), (12), (56), (12)(56), (34)(15)(26), (34)(16)(25), (34)(1526) ja (34)(1625).

Näytä permutaatio:

Seuraavaksi on laskettava näiden permutaatioiden ratojen pituudet: (1): 6 rataa, joissa on 1 alkio.(12) ja (56): 4 rataa, joissa on 1 alkio,  1 rata, jossa on 2 alkiota.(12)(56): 2 rataa, joissa on 1 alkio,  2 rataa, joissa on 2 alkiota.(34)(15)(26) ja (34)(16)(25): 3 rataa, joissa on 2 alkiota.(34)(1526) ja (34)(1625): 1 rata, jossa on 2 alkiota,  1 rata, jossa on 4 alkiota. Näin ollen sykli-indeksi tulee olemaan ζG,X(t1,t2,t3,t4)=18(t61+t21t22+2t41t2+2t32+2t2t4).

Ryhmän toiminta [+]
  • Jos G eli [G,] on ryhmä ja X on joukko niin G:n toiminta joukossa X on homomorfismi G:ltä X:n permutaatioiden ryhmälle.
  • Jos yhdistetty funktio määritellään (normaalilla) tavalla (fg)(x)=f(g(x)) niin saadaan vasen toiminta ja jos määritellään x(fg)=(xf)g niin saadaan oikea toiminta. Sen sijaan että kirjoitettaisiin ψ(a)(x) missä ψ on homomorfismi, aG ja xX kirjoitetaan useimmiten ax ja sanotaan että G toimii joukossa X. Vasemmalle toiminnalle homomorfismiominaisuudeksi tulee (ab)x=a(bx), a,bG, xX.
  • Jos G on ryhmä X:n permutaatioita niin identiteettifunktio on homomorfismi eikä toiminta-käsitettä tarvita.
  • Jos G on ryhmä niin se toimii itsessään esim. siten, että ψ(a)(x)=ax (vasen toiminta), ψ(a)(x)=axa1 (vasen toiminta), ψ(a)(x)=xa (oikea toiminta) tai ψ(a)(x)=a1xa (oikea toiminta).
Radat, kiinnittäjäaliryhmät ja kiintopistejoukot [+]
Olkoon G ryhmä, joka toimii joukossa X (vasemmalta).
  • Jos xX niin sen rata G:n toiminnassa on joukko Gx={ax:aG}X.
  • Jos xX niin sen rata alkion aG toiminnassa on joukko ax ={ajx:jZ}X.
  • Jos xX niin sen kiinnittäjäaliryhmä G:n toiminnassa on aliryhmä Gx={aG:ax=x}G.
  • Jos aG niin sen kiintopistejoukko on X:n osajoukko Xa={xX:ax=x}X.
    (Tätä joukkoa merkitään joskus myös Xa:lla tai F(a):lla.)
  • Jokaisella xX pätee |Gx||Gx|=|G|. Miksi [+]

    Oletamme, että G on äärellinen ryhmä. Jos H on G:n aliryhmä niin |H|m=|G| missä m on H:n (esim. vasempien) sivuluokkien lukumäärä (koska kaikissa sivuluokissa on yhtä monta alkiota kuin H:ssa ja niiden unioni on G). Koska Gx on G:n aliryhmä niin valitsemme H=Gx ja konstruoimme bijektion ψ aliryhmän Gx sivuluokkien joukosta rataan Gx jolloin osoitamme, että m=|Gx| josta seuraa, että |G|=|Gx||Gx|.

    Määrittelemme ψ(aGx)=ax. Jos a1Gx=a2Gx niin pätee a12a1Gx joten a12a1x=x eli a1x=a2x joten ψ on hyvin määritelty.

    Jos a1x=a2x niin pätee a12a1x=x joten a12a1Gx, josta seuraa, että a1Gx=a2Gx eli ψ on injektio.

    Jos yGx niin on olemassa aG siten, että y=ax ja silloin y=ψ(aGx) josta seuraa, että ψ on surjektio.

  • Jos joukossa X määritellään relaatio siten, että xy jos ja vain jos x=ay jollakin aG niin on ekvivalenssirelaatio ja ekvivalenssiluokat ovat radat G:n toiminnassa eli joukot Gx missä xX.
Esimerkki: Gx, Gx ja Xa [+]
Olkoon X={1,2,3,4} ja G seuraava joukon X permutaatioryhmä: G={(1),(12),(34),(12)(34)}. Jos nyt x on alkio 3 niin sen kiinnittäjäaliryhmä G3={aG:a3=3}={(1),(12)}, ja sen rata G3={3,3,4,4}={3,4}, Jos lisäksi a on permutaatio (12) niin sen kiintopistejoukko on Xa={xX:ax=x}={3,4}. Tässä tapauksessa tulos |G|=|Gx||Gx| ei sano muuta kuin, että 4=22.
Permutaation generoima syklinen ryhmä [+]
Olkoon α=β1β2βk joukon X permutaatio, missä sykleillä βj, j=1,k ei ole yhteisiä alkoita ja missä syklin βj pituus on bj ja olkoon G permutaation α generoima syklinen ryhmä. Silloin
  • βrj on identiteetti funktio jos ja vain jos bj|r.
  • α:n generoiman syklisen ryhmän alkioiden lukumäärä |G| on lukujen b1,b2,,bk pienin yhteinen jaettava koska |G| on pienin positiivinen luku q siten, että αq on identiteettifunktio (eli sama kuin α0).
  • Jos βj=(x1x2xbj) ja 1ibj niin βmjxi=αmxi=xi kun 0m<|G| jos ja vain jos bj|m, josta seuraa, että kiinnittäjäaliryhmä Gxi on Gxi={αm:m=0,bj,2bj,,(|G|bj1)bj}.
Ratojen lukumäärä ryhmän toiminnassa (Burnsiden lemma) [+]
Olkoon G (äärellinen) ryhmä, joka toimii joukossa X. Silloin ratojen lukumäärä ryhmän G toiminnassa joukossa X on 1|G|aG|Xa|. Miksi? [+]
Olkoon E={[a,x]G×X:ax=x}. Summeerausjärjestystä vaihtamalla saamme |E|=aG|{xX:ax=x}|=xX|{aG:ax=x}|, joten aG|Xa|=xX|Gx|.
Merkitsemme ratojen joukkoa X/G:llä ja ne ovat ekvivalenssiluokkia kun ekvivalenssirelaatio on xy jos ja vain jos x=ay jollain aG. Eri radoilla ei ole yhteisiä alkioita ja ratojen unioni on X eli X=RX/GR. Koska |Gx|=|G||Gx| ja Gx on rata, johon alkio x kuuluu niin saamme väitteemme seuraavan laskun avulla: aG|Xa|=xX|Gx|=RX/GxR|Gx|=RX/GxR|G||Gx|=|G|RX/GxR1|R|=|G|RX/G1|R|xR1=|G|RX/G1=|G||X/G|.         
    
Ryhmän toiminta ja "väritykset" [+]
  • Joukon X väritys on funktio ω:XK missä K on joukko ''värejä''.
  • Jos ryhmä G toimii joukossa X, erityisesti jos G:n alkiot ovat X:n permutaatioita, niin se toimii kaikkien väritysten joukossa KX siten, että (aω)(x)=ω(a1x), aG, xX.
  • Tämä on vasen toiminta koska (a(bω))(y)=(bω)(a1y)=ω(b1a1y)=ω((ab)1y)=((ab)ω)(y).
  • Jos ΩKX on X:n väritysten osajoukko niin G toimii joukossa Ω mikäli GΩ=Ω.
  • Ryhmän G toiminta väritysten joukossa Ω määrittelee ekvivalenssirelaation Ω:ssa siten, että ωη jos ja vain jos ω=aη jollakin aG ja silloin näitä värityksiä pidetään "samoina".
  • Näin ollen G:n toiminnan suhteen "erilaisten" väritysten lukumäärä on sama kuin ekvivalenssiluokkien. lukumäärä ja siten sama kuin ratojen lukumäärä G:n toiminnassa väritysten joukossa.
Ratojen lukumäärä ryhmän toiminnassa värityksillä [+]

Jos G joukon X permutaatioita ja G toimii joukon X väritysten joukolla Ω, niin G:n toiminnan suhteen ”erilaisten” väritysten lukumäärä eli ratojen lukumäärä on (Burnsiden lemman mukaan) 1|G|aG|Ωa|, missä Ωa={ωΩ:aω=ω} on niiden väritysten joukko, jotka ovat invariantteja, eli kiintopisteitä, a:n toiminnassa.

Jos aG ja a:n radat ovat Ra,1,Ra,2,,Ra,ma ja jos ω on X:n väritys (eli funktio: XK missä K on joukko värejä) niin aω=ω jos ja vain jos ω on vakio jokaisella radalla Ra,j, j=1,,ma. Miksi? [+]
Koska aω=ω niin pätee ajω=ω kaikilla jZ. Jos nyt x ja y kuuluvat samaan a:n rataan niin on olemassa luku j siten, että ajx=y eli ajy=x. Ottaen huomioon miten alkion aG toiminta värityksillä on määritelty ja koska ajω=ω saamme ω(y)=(ajω)(y)=ω(ajy)=ω(x). Jos taas ω on vakio jokaisella radalla niin ω(x)=ω(a1x) kaikilla xX. Tästä seuraa, että ω(x)=(aω)(x) kaikilla x, eli ω=aω.            
     

Pólyan "väritys"-lause [-]

Olkoon G ryhmä joukon X permutaatioita ja ζG,X(t1,t2,,tn) sen sykli-indeksi. Olkoon K={v1,v2,,vr} joukko "värejä", joilla X:n alkioita väritetään.

Silloin termin vi11vi22virr, kerroin polynomissa ζG,X(v11++v1r,v21++v2r,,vn1++vnr) on niiden X:n väritysten lukumäärä, joissa väriä vj käytetään täsmälleen ij kertaa (eli |{xX:ω(x)=vj}|=ij) ja jotka eivät ole ekvivalentteja G:n toiminnassa.

Jos käytetään r väriä mutta muita rajoituksia ei ole niin G:n toiminnassa ei-ekvivalenttien väritysten lukumäärä on ζG,X(r,r,,r).

Esimerkki: 4-kulmion symmetriat ja väritys [+]
0
1
2
3

Olkoon X={0,1,2,3}. Koska joukossa X on 4 alkiota niin on olemassa 4!=24 joukon X permutaatiota. Mutta jos X:n alkiot ovat vasemmalla olevan verkon solmut ja jos vaadimme permutaatiolta a, että jos x ja y ovat naapureita, eli niiden välillä on kaari, niin myös a(x) ja a(y) ovat naapureita (eli vaadimme, että a on verkko-isomorfismi) niin tilanne muuttuu.

Tässä tapauksessa 0 voi kuvautua mille tahansa solmulle 0, 1, 2 tai 3. Mutta a(1):n on oltava a(0):n naapuri josta seuraa, että a(1)=mod(a(0)+1,4) tai mod(a(0)1,4). Koska a(2) ei saa olla a(0):n naapuri niin a(2)=mod(a(0)+2,4) ja samoin a(3)=mod(a(1)+2,4).

Toisella tavalla: Verkkoa voi pyörittää "keskipisteen" ympäri 0, 90, 180 tai 270 astetta tai peilata x-akselin, y-akselin, suoran y=x tai suoran y=x suhteen (kun ''keskipiste valitaan origoksi).

Meillä on siis seuraavat permutaatiot syklinotaatiolla: (0), (13), (0123), (01)(23), (02)(13), (02), (0321) ja (03)(12) joista siis (0), (0123), (02)(13) ja (0321) ovat rotaatioita ja (13), (01)(23), (02) ja (03)(12) peilauksia.

Näytä permutaatio:

Näiden permutaatioiden muodostama ryhmä on ns. diedriryhmä ja sitä merkitään D4:llä (tai D8:lla).

Seuraavaksi käytämme Pólyan lausetta laskemaan monellako tavalla voimme värittää solmut niin, että yksi on musta, yksi valkoinen ja kaksi punaista. Lisäksi pidämme kaksi väritystä samanlaisina jos rotaatiolla ja/tai peilauksella saadaan toinen toisesta. (Tähän ei Pólyan lausetta varsinaisesti tarvita koska on vain kaksi vaihtoehtoa: Punaiset solmut ovat joko vierekkäin tai vastakkain.)

Tätä varten meidän pitää ensin laskea ryhmän D4 sykli-indeksi joka saadaan permutaatioiden sykli-indeksien keskiarvona ja permutaation sykli-indeksi on tj11tj12tjnn jos permutaatiolla on jk rataa, joiden pituus on k, k=1,2,,n. Tässä tapauksessa sykli-indeksiksi tulee ζD4,X(t1,t2,t3,t4)=18(t41+t21t2+t4+t22+t22+t21t2+t4+t22). Erilaisten väritysten lukumäärä on nyt termin mvp2 kerroin polynomissa ζD4,X(m+v+p,m2+v2+p2,m3+v3+p3,m4+v4+p4), eli polynomissa 18(m+v+p)4+14(m+v+p)2(m2+v2+p2)+38(m2+v2+p2)2+14(m4+v4+p4) ja se on 184!1!1!2!+142+0+0=2.

Esimerkki: Pólyan lause ja ristinolla [+]

Meillä on 3×3-ruudukko ja olemme kirjoittaneet 2:een ruutuun x:n, 2:een o:n ja 5 ruutua ovat tyhjinä. Tämä on tehtävissä \binom 9{2,2,5} =756:lla eri tavalla jos paperi pidetään paikallaan. Mutta jos voimme kiertää paperia kulman 0, \frac \pi 2, \pi tai \frac {3\pi}2 verran keskipisteen ympäri niin näiden vaihtoehtojen lukumäärä pienenee ja jotta voisimme systemaattisella tavalla selvittää montako vaihtoehtoa meillä silloin on niin meidän pitää ensin selvittää miten \frac \pi 2 kulman rotaation generoima ryhmä toimii ruudukolla ja erityisesti mikä on tämän toiminnan sykli-indeksi. Eli meidän pitää määrittää erilaisten ratojen pituudet. Tulokset ovat seuraavanlaiset:

  • Identiteettifunktiolla (rotaatio 0) on 9 rataa, joihin kaikkiin kuuluu 1 ruutu.
  • Kierrolla kulman \frac \pi 2 verran on 2 rataa, joilla molemmilla on 4 ruutua (toinen sisältää kulmaruudut, toinen niiden välillä olevat ruudut) ja 1 rata johon kuuluu 1 ruutu (ruutu keskellä). Sama pätee jos kierretään kulman \frac {3\pi}2 verran.
  • Jos kiertokulma on \pi niin saamme 4 rataa, joilla molemmilla on 2 ruutua (vastakkaiset kulmat ja vastakkaiset ruudut niiden välillä) sekä 1 rata johon kuuluu 1 ruutu.

Sykli-indeksiksi saamme näin ollen \begin{equation*} \zeta_{G,X}(t_1,t_2,\ldots ,t_9) = \frac 14 \left (t_1^9 +2t_1t_4^2+t_1t_2^4\right ). \end{equation*}

Jotta voisimme laskea ei-ekvivalenttien ''väritysten'' lukumäärää korvaamme muuttujan t_j lausekkeella x^j+o^j+t^j ja silloin termin x^2o^2t^5 kerroin on ei-ekvivalenttien ''väritysten'' lukumäärä kun meillä 2 kappaletta \B x, 2 kappaletta \B o, ja 5 kappaletta \B t. Termin x^2o^2t^5 kerroin lausekkeessa (x+o+t)^9 on \dbinom{9}{2,2,5}, lausekkeesta 2(x+o+t)(x^4+o^4+t^4)^2 ei tule yhtään x^2o^2t^5-termiä ja termin x^2o^2t^5 kerroin lausekkeessa (x+o+t)(x^2+o^2+t^2)^2 on termin x^2o^2t^4 kerroin lausekkeessa (x^2+o^2+t^2)^2 eli \dbinom 4{1,1,2}. Vaihtoehtojen lukumääräksi tulee siis \frac 14\left(\binom{9}{2,2,5} +0+ \binom 4{1,1,2}\right) = \frac 14\left(756+12\right )=192.

Esimerkki: Permutaation toiminta värityksillä ja Pólyan lause [+]

Alla olevan verkon solmut on väritetty värityksellä \omega missä $\omega(1)=p$, $\omega(2)=v$, $\omega(3)=p$, $\omega(4)=v$, $\omega(5)=v$ ja $\omega(6)=p$:

1
2
3
4
5
6

Tämän verkon solmujen permutaatiot a, jotka ovat sellaisia, että jos solmujen x ja y välillä on kaari, niin myös solmujen a(x) ja a(y) välillä on kaari ovat (1), (1\; 2), (5\; 6), (1\; 2)(5\; 6), (3\; 4)(1\; 5)(2\; 6), (3\; 4)(1\; 6)(2\; 5), (3\; 4)(1\; 5\; 2\; 6) ja (3\; 4)(1\; 6\; 2\; 5). Nämä permutaatiot ovat siis solmujen permutaatioita mutta ne toimivat värityksillä siten, että a\omega(y)=\omega(a^{-1}y).

Näytä väritys a\omega kun a=

Tässä tapauksessa ei ole kovin hankalaa löytää kaikki ne 5 väritystä, jotka eivät ole ekvivalentteja näiden permutaatioiden toiminnassa ja joissa on 3 punaista ja 3 vihreätä solmua mutta seuraavaksi määritämme tämän lukumäärän toisella tavalla:

Burnsiden lemman nojalla ratojen lukumäärä ryhmän G toiminnassa joukossa \Omega on \frac 1{\card{G}}\sum_{a\in G}\card{\Omega_a} missä \Omega_a=\set{\omega \in \Omega\mid a\omega=\omega}. Tässä tapauksessa \Omega on verkon solmujen väritykset \omega, jotka värittävät kolme solmua punaiseksi ja kolme vihreiksi.

Jos nyt a on esimerkiksi permutaatio (3\; 4)(1\; 5\; 2\; 6) niin \Omega_a=\emptyset koska ehdosta a\omega=\omega seuraa, että \omega saa saman arvon radan \{3,4\} solmuilla ja saman arvon radan \{1,5,2,6\} solmuilla ja tämä on mahdotonta jos vaaditaan, että solmuista kolme ovat punaisia ja kolme vihreitä. Tämän permutaation sykli-indeksi on t_2t_4 ja jos t_2:n paikalle sijoitetaan p^2+v^2 ja t_4:n paikalle p^4+t^4 saadaan polynomi (p^2+v^2)(p^4+t^4) ja tässä polynomissa ei ole yhtään p^3v^3-termiä eli p^3v^3:n kerroin on 0.

Jos sen sijaan tarkastelemme permutaatiota a^2=(1\; 2)(6\; 5) niin silloin seuraavat väritykset muodostavat joukon \Omega_{a^2} koska vaatimus on nyt, että kaikki alkiot samalla radalla saavat saman värin ja tässä tapauksessa radat ovat \{1,2\}, \{5,6\}, \{3\} ja \{4\}:

1
2
3
4
5
6
1
2
3
4
5
6
1
2
3
4
5
6
1
2
3
4
5
6

Permutaation a^2 sykli-indeksi on t_1^2t_2^2 joten tässäkin tapauksessa \card{\Omega_{a^2}} tulee olemaan termin p^3v^3 kerroin polynomissa (p+v)^2\cdot (p^2+v^2)^2=v^6+2\cdot p\cdot v^5+3\cdot p^2\cdot v^4+4\cdot p^3\cdot v^3 \\ +3\cdot p^4\cdot v^2+2\cdot p^5\cdot v+p^6.

Ryhmän G sykli-indeksi on \zeta_{G,V}(t_1,t_2,t_4)=\frac 18\Bigl(t_1^6+t_1^2t_2^2+2t_1^4t_2+2t_2^3+2t_2t_4 \Bigr ) ja termin p^3v^3 kerroin polynomissa \zeta_{G,V}(p+v,p^2+v^2,p^4+v^4) on \frac 18\left (\frac {6!}{3!\cdot 3!}+ 2\cdot 2 + 2\cdot \left (\frac {4!}{3!\cdot 1!}\cdot 1 + \frac {4!}{3!\cdot 1!}\cdot 1\right )+ 2\cdot 0+ 2\cdot 0\right )= \frac {40}{8}=5.

Viimeksi muokattu: G. Gripenberg, 2017-10-01