Processing math: 100%
Sisältö[-] Feedback

Lukumääriä ja kombinatoriikkaa

Joukon mahtavuus eli kardinaliteetti [-]

Jos A on joukko niin |A| on A:n alkioden lukumäärä, eli kardinaliteetti eli mahtavuus. Jos tämä luku on äärellinen niin ainoa, mutta usein kaikkea muuta kuin yksinkertainen, ongelma voi olla miten tämä luku määritetään, ja tätä varten käytetään usein erilaisia kombinatorisia menetelmiä.

Mutta jos se ei ole äärellinen niin osoittautuu, ettei vastaukseksi aina kelpaa "ääretön" ja sen sijaan lähtökohdaksi otetaan huomio, että jos kahden äärellisen joukon välillä on bijektio, niin joukoissa on yhtä monta elementtiä.

Täsmällisemmin: [+]
  • Kahdella joukolla A ja B on sama lukumäärä alkioita eli ne ovat yhtä mahtavia ja |A|=|B|, jos on olemassa bijektio AB.
  • Joukolla A on vähemmän tai yhtä monta alkiota kuin joukolla B, eli |A||B|, jos on olemassa injektio AB. Erityisesti, |A||B| jos AB.
  • Joukolla A on vähemmän alkioita kuin joukolla B, eli |A|<|B|, jos on olemassa injektio AB mutta ei bijektiota AB.
  • Jos A={0,1,2,,n1} niin |A|=n ja ||=0.
  • Joukko A on äärellinen jos on olemassa nN0 siten, että |A|=n.
  • Joukko A on numeroituva jos |A|=|N0| ja ylinumeroituva jos |N0|<|A|.
Esimerkki: |Z|=|N0| [+]
Luonnollisten lukujen joukko N0 on (tietenkin) kokonaislukujen joukon Z aito osajoukko mutta siitä huolimatta esimerkiksi seuraava funktio f on bijektio N0Z: f(0)=0,f(2k1)=k,k1,f(2k)=k,k1. Huom [+]

Äärettömän joukon karakteristinen ominaisuus onkin, että siitä voidaan poistaa alkioita ilman, että jäljelle jäävien alkioiden "lukumäärä" muuttuu.

   
Esimerkki: |Q|=|Z| [+]

Olkoon Q+={xQ:x>0} ja N+={nZ:n>0}. Jos konstruoimme surjektion h:N+Q+ niin saamme injektion f:Q+N+ määrittelemällä f(x)=min{jN+:h(j)=x}, ja siitä injektion f:QZ määrittelemällä f(0)=0 ja f(x)=f(x) kun xQ+ joten |Q||Z|. Koska selvästikin |Z||Q| niin |Q|=|Z|.

Meidän pitää siis konstruoida surjektio h:N+Q+ ja tämän teemme seuraavalla tavalla:
Kun n0 on parillinen niin h(n(n+1)2+j)=jn+2j,j=1,,n+1, ja kun n0 on pariton niin h(n(n+1)2+j)=n+2jj,j=1,,n+1. Huomaa, että n(n+1)2+(n+1)=(n+1)((n+1)+1)2.

Tämä funktio on surjektio koska jos xQ+ niin x=pq missä p1 ja q1 ja jos valitsemme n=p+q2 niin pn+1 ja qn+1 joten jos n on parillinen niin h(n(n+1)2+p)=pq=x, ja jos n on pariton niin h(n(n+1)2+q)=pq=x.     

Summaperiaate [-]

Yksinkertaisin muoto:
Jos A ja B ovat kaksi (äärellistä) joukkoa siten, että AB= niin |AB|=|A|+|B|. Tästä seuraa, että jos BA niin |AB|=|A||B|.

Yleinen tapaus eli seulaperiaate [-]

Jos Aj, j=1,2, ovat äärellisiä joukkoja niin |A1A2|=|A1|+|A2||A1A2|,|A1A2A3|=|A1|+|A2|+|A3||A1A2||A1A3||A2A3|+|A1A2A3|,|kj=1Aj|=kr=1(1)r+11j1<j2<<jrk|ri=1Aji|.
Pari epäyhtälöä [+]
Olkoot A1, A2 ja A3 kolme joukkoa.
  • Koska A1A2A3A1A2 niin |A1A2A3||A1A2|.
    Samoin pätee |A1A2A3||A2A3| ja |A1A2A3||A1A3|.
  • Koska (A1A2)(A1A3)=A1(A2A3)A1 niin |A1||(A1A2)(A1A3)|=|A1A2|+|A1A3||A1A2A1A3|, josta seuraa, että |A1A2A3||A1A2|+|A1A3||A1|. Vaihtamalla A1, A2 ja A3 keskenään saamme myös epäyhtälöt |A1A2A3||A1A2|+|A2A3||A2| ja |A1A2A3||A1A3|+|A2A3||A3|.

Tuloperiaate [-]

Yksinkertaisin muoto:
Jos A ja B ovat kaksi (äärellistä) joukkoa niin |A×B|=|A||B|.

Yleinen tapaus[-]

Jos valinta- tai päätösprosessissa on k vaihetta ja vaiheessa j on nj vaihtoehtoa, riippumatta siitä mitä valintoja tai päätöksiä on aikaisemmissa vaiheissa tehty, ja jos kaikki valinnat johtavat erilaisiin lopputuloksiin, niin kaikkien vaihtoehtojen lukumääräksi tulee n1n2nk.
Esimerkki [+]

Opiskelijat P, Q ja R tulevat tietokonesaliin, missä on 4 vapaata paikkaa a, b, c ja d. Jos haluamme laskea monellako tavalla he voivat valita paikkansa niin ensin toteamme, että jos P saa ensimmäisenä valita paikkansa niin hänellä on vaihtoehtoa.

  

Lokero- eli kyyhkyslakkaperiaate [+]

Jos m1 esinettä laitetaan n1 lokeroon niin ainakin yhdessä lokerossa on vähintään mn esinettä!

Miksi? [+]
Jos samassa lokerossa on korkeintaan k esinettä niin knm joten kmn ja koska määritelmän mukaan mn on pienin kokonaisluku joka on suurempi tai yhtäsuuri kuin mn niin kmn.
Esimerkki [+]

Olkoon S joukon {1,2,,2n1,2n} osajoukko siten, että |S|=n+1. Silloin joukkoon S kuuluu kaksi eri lukua a ja b siten, että joko a jakaa b:n tai b jakaa a:n (eli b=am tai a=bn).

Miksi? [+]
  • Voimme esittää S:n luvut muodossa 2kjqj missä kj0, 1qj2n, qj on pariton, j=1,2,,n+1 ja lisäksi [ki,qi][kj,qj] kun ij.
  • Parittomat luvut qj, j=1,,n+1 kuuluvat siis joukkoon {1,2,,2n1,2n} ja tässä joukossa on n paritonta lukua 1,3,5,,2n1.
  • Lokeroperiaatteen nojalla on olemassa luvut ij siten, että qi=qj jolloin kikj koska [ki,qi][kj,qj].
  • Voimme valita a=2kiqi ja b=2kjqj jolloin väite pätee koska joko ki<kj jolloin b=a2kjki tai kj<ki jolloin a=b2kikj.
  

Kertoma n! [+]

Jos n on positiivinen kokonaisluku niin n!=12(n1)n. Lisäksi 0!=1.

Binomikerroin (nk)[+]

Jos n ja k ovat kokonaislukuja siten, että 0kn niin (nk)=n!k!(nk)! jolloin (nk)=(nnk).

Otokset: Järjestetty - järjestämätön, palauttamatta - palauttaen [+]

Yhteenveto [-]

Kun joukosta, jossa on n alkiota valitaan k alkiota niin tämä voidaan tehdä joko palauttamatta tai palauttaen ja otos voi olla järjestetty tai järjestämätön jolloin vaihtoehtojen lukumäärät ovat seuraavat:

Palauttamatta Palauttaen
Järjestetty n!(nk)! nk
Järjestämätön (nk) (k+n1n1)

Järjestetty otos palauttamatta [-]

Jos valitaan k alkiota joukosta A, jossa on n alkiota, eli |A|=n ja muodostetaan niistä jono [x1,x2,,xk] ja tehdään tämä palauttamatta, eli samaa alkiota ei valita monta kertaa jolloin xixj kun ij niin saadaan ns. k-permutaatio. Näiden jonojen eli k-permutaatioiden lukumäärä on tuloperiaatteen nojalla n(n1)(nk+1)=n!(nk)!

Järjestetty otos palauttaen [-]

Jos valitaan k alkiota joukosta A, jossa on n alkiota, eli |A|=n ja muodostetaan niistä jono [x1,x2,,xk] ja tehdään tämä palauttaen, eli sama alkio voidaan valita monta kertaa jonossa jolloin ainoa vaatimus on, että xjA kun 1jk niin tuloperiaatteen nojalla näiden jonojen lukumäärä on |A|k=nk.

Järjestämätön otos palauttamatta eli osajoukon valinta [-]

Jos joukosta, jossa on n alkiota, valitaan osajoukko johon kuuluu k alkiota, eli valitaan k alkiota palauttamatta, (jokaista alkiota voidaan valita korkeintaan kerran), eikä valintajärjestyksellä ole merkitystä niin vaihtoehtojen lukumäärä on (nk)=(nnk). Miksi? [+]
Jos kyseinen lukumäärä on b(n,k) niin palauttamatta otettujen järjestettyjen otosten lukumäärä on b(n,k)k! koska k alkiota voidaan järjestää jonoksi k! eri tavalla. Näin ollen b(n,k)k!=n!(nk)! joten b(n,k)=(nk).

Järjestämätön otos palauttaen [-]

Jos joukosta, jossa on n alkiota, valitaan k alkiota palauttaen, eli sama alkio voidaan valita monta kertaa, eikä valintajärjestyksellä ole merkitystä, niin vaihtoehtojen lukumäärä on (k+n1n1)=(k+n1k). Miksi? [+]

Olkoon esimerkiksi n=6 ja A={x1,x2,,x6}. Kun valitsemme esimerkiksi k=11 kertaa alkion joukosta A eikä valintajärjestyksellä ole merkitystä niin tulos voi olla esimerkiksi seuraava: x1x1x2x4x4x4x5x5x6x6x6 Sen sijaan, että kirjoitamme auki alaindeksit niin voimme käyttää erotusmerkkiä | osoittamaan missä kohdissa indeksi muuttuu jolloin lista näyttää seuraavanlaiselta: xx|x||xxx|xx|xxx ja || tarkoittaa, ettemme ole valinneet alkiota x3 kertaakaan.

Jos siis muodostamme jonon, jonka pituus on k+(n1) ja jossa on k kertaa x ja n1 kertaa | niin saamme otoksen, jonka koko on k ja joka on otettu palauttaen joukosta A={x1,x2,,xn} missä valintajärjestyksellä ei ole merkitystaä. Jonot missä x:t ja |:t ovat eri paikoissa määrittävät erilaiset otokset ja konstruimme tällaisen jonon valitsemalla (palauttamatta ja ilman järjestystä) ne k paikkaa k+(n1)-pituisesta jonosta joihin tulee x tai vastaavasti ne n1 paikkaa, joihin tulee |. Näin ollen vaihtoehtojen lukumääräksi tulee (k+n1n1)=(k+n1k).

Allokointimalli eli vaihtoehtoinen ajattelutapa [-]
On sijoitettava k palloa n:ään numeroituun laatikkoon.
  • Numeroidut pallot Järjestetty otos
  • Identtiset pallot Järjestämätön otos
  • Jokaiseen laatikkoon korkeintaan yksi pallo Otos palauttamatta
  • Jokaiseen laatikkoon mielivaltainen määrä palloja Otos palauttaen
Pallojen lukumäärä laatikoissa
korkeintaan 1 ei rajoituksia
Numeroidut pallot n!(nk)! nk
Identtiset pallot (nk) (k+n1n1)
Esimerkki [+]
Tentissä valvojat jakavat 150 tehtäväpaperia 160:lle tenttijälle. Monellako tavalla tämä on mahdollista? Vastaus [+]

Tässä oletetaan, että tehtäväpaperit ovat identtiset mutta tenttijät eivät ole.

Ensimmäinen, järkevä, vaihtoehto on että jokaiselle tenttijälle annetaan korkeintaan yksi paperi. Silloin on kysymys siitä monellako tavalla voimme 160 henkilön joukosta valita ne 150, jotka saavat paperin. Tässä on kyse järjestämättömästä otoksesta palauttamatta joten vaihtoehtoja on (160150)=(16010).

Toinen, vähemmän järkevä, vaihtoehto on, ettei aseteta mitään rajoituksia sille montako paperia sama henkilö voi saada. Silloin valvojat valitsevat 150 kertaa tenttijän, jolle paperi annetaan, joukosta, jossa on 160 alkiota, ''palauttaen'' eikä valintajärjestyksellä ole merkitystä. Vaihtoehtojen lukumääräksi tulee silloin (150+16011601)=309!159!150!.

Esimerkki [+]
Monellako tavalla voimme järjestää luvut 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9 ja 10 jos vaaditaan, ettei kahden parillisen luvun välissä ole yhtään paritonta lukua? Vastaus [+]
On 5 parillista lukua ja 5 paritonta. Parillisten lukujen jonon voimme sijoittaa parittomien lukujen sekaan siten, että parillisten lukujen jälkeen tulee j paritonta lukua missä j=0,1,,5 (jolloin muut parittomat luvut tulevat jonossa ensimmäisinä). Tämä antaa 6 eri vaihtoehtoa. Parilliset luvut voimme asettaa järjestykseen 5!:lla eri tavalla ja samoin parittomat luvut voimme asettaa järjestykseen 5!:lla eri tavalla. Näin ollen vaihtoehtojen lukumääräksi tulee 5!5!6=86400.   
Esimerkki [+]
Monellako tavalla voimme järjestää luvut 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8 ja 9 jos vaaditaan, että kahden parillisen luvun välissä on ainakin yksi pariton luku? Vastaus [+]
Kahden parillisen luvun välissä on oltava ainakin yksi pariton luku ja siihen tarvitaan 3 paritonta lukua koska parillisia lukuja on 4. Nyt on 5 paikkaa minne voimme sijoittaa jäljellä olevat parittomat luvut, eli ensimmäiseksi, viimeiseksi tai kahden parillisen luvun väliin. Koska meillä on kaksi paritonta lukua, jotka on sijoitettava näihin viiteen paikkaan niin kyse on kahden alkion järjestämättömästä otoksesta palauttaen palauttaen joukosta, jossa on 5 alkiota. Näin ollen vaihtoehtojen lukumäärä on (2+512)=15. Koska voimme asettaa parilliset luvut järjestykseen 4!:lla eri tavalla ja voimme asettaa parittomat luvut järjestykseen 5!:lla eri tavalla niin kaiken kaikkian vaihtoehtojen lukumääräksi tulee 154!5!=43200.   

Multinomikerroin [+]

Jos nj0 kun j=1,2,,m ja n=n1+n2+nm niin (nn1,n2,,nm)=n!n1!n2!nm!.
  • (nn1,n2,,nm) on vaihtoehtojen lukumäärä kun joukko A jaetaan osajoukoiksi Aj, j=1,,m siten, että mj=1Aj=A, AiAj= kun ij, ja |Aj|=nj.
  • (nn1,n2,,nm) on vaihtoehtojen lukumäärärä kun järjestetään n1 oliota tyyppiä y1, n2 tyyppiä y2 jne. missä n=n1+n2++nm ja samaa tyyppiä olevat oliot ovat identtiset.
  • Jos A on joukko, jossa on n alkiota ja B={y1,,ym} on joukko, jossa on m alkiota ja n1,n2,,nm ovat ei-negatiivisia lukuja siten, että n1+n2+nm=n niin (nn1,n2,,nm) on niiden funktioiden f:AB lukumäärä joille pätee |{xA:f(x)=yj}|=nj.
Esimerkki [+]
Kurssiin osallistuu 15 opiskelija ja heille annetaan 4 eri ongelmaa tutkittaviksi jolloin he muodostavat 4 ryhmää joissa on 5, 4 , 3 ja 3 opiskelijaa. Monellako tavalla tämä jako ryhmiin voidaan suorittaa? Vastaus [+]
Tässä siis on kyse siitä että joukko jaetaan neljään (numeroituun) joukkoon jolloin vastaus saadaan suoraan multinomikertoimen avulla eli se on (155,4,3,3)=12612600. Jos sen sijaan kaikille ryhmille annetaan sama tehtävä niin silloin ei ole mitään väliä mihin kolmen hengen ryhmään opiskelija tulee valituksi jolloin vaihtoehtojen lukumäärä onkin 12(155,4,3,3).
  

Binomi- ja multinomikaavat [+]

(x+y)n=nj=0(nj)xjynj ja (x1++xm)n=n1++nm=nnj0(nn1,n2,,nm)xn11xnmm.

Miksi? [+]

Binomikaava on erikoistapaus multinomikaavasta koska (nj)=(nj,nj) ja multinomikaava pätee koska (x1++xm)n voidaan kirjoittaa summana jossa on mn termiä jotka ovat tyyppiä y1y2yn missä jokainen yi{x1,x2,,xm}. Jokainen muotoa xn11xnmm termi syntyy siitä, että joukko {1,,n} jaetaan osajoukkoihin Aj, j=1,,m siten että iAj jos ja vain jos yi=xj jolloin siis |Aj|=nj. Tällaisia osituksia on täsmälleen (nn1,n2,,nm) kappaletta.

Funktioiden lukumäärä [+]

Olkoot A ja B kaksi joukkoa, |A|=m ja |B|=n.
  • Funktioden AB lukumäärä on |BA|=|B||A|=nm. Miksi? [+]
    Funktio f:AB on järjestetty m-kokoinen otos palauttaen joukosta, jossa on n alkiota.
  • Injektioiden AB lukumäärä on n(n1)(nm+1)=n!(nm)! kun mn ja 0 kun m>n. Miksi? [+]
    Injektio AB on järjestetty m-kokoinen otos palauttamatta joukosta, jossa on n alkiota.
  • Surjektioiden AB lukumäärä on nk=0(nk)(1)nkkm. Miksi? [+]
    Olkoon B={b1,b2,,bn}, F=BA kaikkien funktioiden AB joukko ja Fj=(B{bj})AF kaikkien funktioiden A:→B{bj} joukko eli niiden F:n alkioiden f joukko joille pätee, että f(x)bj kaikilla xA. Surjektioiden joukko on siten Fnj=1Fj.
    Nyt Fj1Fj2Fjr on joukko (B{bj1,bj2,bjr})A johon kuuluvat kaikki funktiot AB jotka eivät saa arvoja bj1,,bjr. Jos 1j1<<jrn niin |Fj1Fj2Fjr|=(nr)m. Koska on (nr) eri tapaa valita indeksit 1j1<<jrn niin seulaperiaatteesta seuraa, että surjektioiden AB lukumäärä on nm(nr=1(1)r+1(nr)(nr)m)=nr=0(1)r(nr)(nr)mnr=k=nk=0(nk)(1)nkkm. Huomaa, että kun m<n ei ole surjektioita AB joten silloin nk=0(nk)(1)nkkm=0, mikä ehkä ei ole aivan ilmeistä.

Sekalaisia esimerkkejä [+]

Korttiesimerkki [+]
Montako erilaista sellaista viiden pelikortin riviä (normaalista 52 kortin pakasta) on olemassa, jossa esiintyy täsmälleen kaksi kuningatarta? Ratkaisu [+]
  • Valitsemme ensin ne kaksi paikkaa, joihin kuningattaret tulevat. Vaihtoehtoja on (52)=10.
  • Sitten valitsemme kuningattaret näihin paikkoihin ja nyt vaihtoehtojen lukumäärä on 43=12 koska on otettava huomioon missä järjestyksessä ne tulevat.
  • Lopuksi valitsemme muut kolme korttia 48:n kortin joukosta jolloin vaihtoehtojen lukumääräksi tulee 484746=103776
  • Tuloperiaatteen nojalla erilaisten rivien lukumääräksi tulee 1012103776=12453120.
  •   
Osajoukkojen lukumäärä: |P(A)|=2|A| [+]
Jos joukossa A on m alkiota niin joukossa P(A) on 2m alkiota, eli A:n osajoukkojen lukumäärä on 2|A| koska jokaista osajoukkoa B vastaa funktio fB:A{0,1} siten, että fB(x)=1 jos xB ja muuten 0.
Montako vertailua tarvitaan järjestämisalgoritmissa? [+]

Jos meillä on n erisuurta lukua ja haluamme järjestää ne suuruusjärjestykseen niin on olemassa algoritmi, joka pahimmassakin tapauksessa tekee korkeintaan nlog2(n) vertailua (esimerkiksi niin, että ensin jaetaan luvut kahteen joukkoon, nämä laitetaan järjestykseen tällä algoritmilla ja sitten joukot yhdistetään niin että järjestys säilyy.)

Mutta onko olemassa algoritmi, joka käyttää oleellisesti vähemmän, (esim. O(nlog(log(n)))) vertailuja, pahimmassakin tapauksessa?

Vastaus [+]

  • Koska voimme järjestää n lukua n! eri tavalla järjestämisalgoritmin pitää pystyä tuottamaan n! eri vastausta.
  • Koska jokaisen vertailun tuloksena on korkeintaan kaksi vaihtoehtoa niin tuloperiaatteen takia algoritmi, joka tekee korkeintaan m vertailua tuottaa korkeintaan 2m eri vastausta.
  • Jos järjestysalgoritmi toimii niin 2mn! eli mlog2(n!). Koska log2(n!)=log2(12n)=nj=1log2(j)nj=n2log2(j)n2log2(n3)=n2log2(n)n2log2(3)n3log2(n), kun n33 joten oleellisesti parempi tulos kuin nlog2(n) ei ole mahdollinen.
Esimerkki: Monellako tavalla voidaan jakaa joukko, johon kuuluu n alkiota, k:hon ei-tyhjään osajoukkoon? [+]

Toisella tavalla: Monellako tavalla voimme laittaa n numeroitua palloa k:hon identtiseen laatikkoon, siten, että jokaiseen laatikkoon tulee ainakin yksi pallo? Oleellista on siis tässä, että pallot (eli alkuperäisen joukon alkiot) on numeroitu mutta laatikot ovat identtiset (eli osajoukkoja ei numeroida).

Olkoon tämä lukumäärä S(n,k), ns. Stirlingin (2. lajin) luku. Mitä voimme sanoa näistä luvuista?

  • Selvästikin (?) S(n,1)=S(n,n)=1 ja S(n,k)=0 jos k>n.
  • S(n,k)=S(n1,k1)+kS(n1,k) kun 2kn1. Miksi? [+]
    Olkoon x kyseisen joukon tietty alkio. Silloin meillä on kaksi toisiaan poissulkevaa tapausta:
    • {x} on yksi osajoukoista (johon siis ei kuulu muita alkioita): Muut n1 alkiota on jaettava k1:een ei-tyhjään osajoukkoon ja vaihtoehtojen lukumäärä on S(n1,k1).
    • {x} ei ole yksi osajoukoista: Jaetaan ensin muut n1 alkiota k:hon ei-tyhjään osajoukkoon (S(n1,k) vaihtoehtoa) jonka jälkeen x sijoitetaan johonkin näistä osajoukoista (k vaihtoehtoa) jolloin kaikkien vaihtoehtojen lukumäärä on kS(n1,k).
  • S(n,k)=1k!kj=0(kj)(1)kjjn. Miksi? [+]
    Voimme numeroida k osajoukkoa k! eri tavalla ja jako ei-tyhjiin numeroituihin osajoukkoihin määrittelee funktion f alkuperäisestä joukosta joukkoon {1,2,,k} siten, että f(x)=m jos x kuuluu osajoukkoon, jonka numero on m. Tämä funktio f on surjektio koska osajoukot ovat ei-tyhjät ja jokainen tällainen surjektio määrittää osituksen ei-tyhjiin osajoukkoihin. Tästä seuraa, että Sur(n,k)=k!S(n,k) missä Sur(n,k) on surjektioiden lukumäärä joukosta, jossa on n alkiota joukkoon, jossa on k alkiota. Sur-funktiolle johdetun kaavan avulla saamme väiteen.
  • S(n,2)=2n11. Miksi? [+]
    Olkoon x tietty joukon alkio. Muut n1 alkiota laitetaan joko samaan joukkoon kuin x tai sitten toiseen, eli n1 kertaa on valittava kahden vaihtoehdon väliltä joten vaihtoehtoja on 2n1 mutta yksi ei kelpaa koska joukkojen pitää olla ei-tyhjiä joten S(n,2)=2n11.
  • S(n,n1)=1(n1)!n1j=0(n1j)(1)kjjn=(n2).
    Miksi? [+]
    Kun osajoukkoja on n1 kappaletta niin yhteen joukkoon tulee kaksi alkiota ja vaihtoehdot eroavat toisistaan ainoastaan siinä, mitkä kaksi alkiota laitetaan samaan osajoukkoon ja joukosta, jossa on n alkiota voidaan valita osajoukko, johon kuuluu kaksi alkiota (n2):lla eri tavalla.
  

Viimeksi muokattu: G. Gripenberg, 2017-09-13