Syventävä opetus
Matematiikka pääaineena
Matematiikan pääaine on 1960-luvun puolivälissä perustetun Teknillisen korkeakoulun "matematiikkainsinöörilinjan" perillisiä. Nykyäänkin matematiikan laitos profiloituu ensisijaisesti korkeinta teknillisen matematiikan opetusta ja tutkimusta harjoittavaksi yksiköksi. Sen tehtävänä on kouluttaa insinöörejä, joilla on kykyä ja halua matemaattis-numeeriseen ongelmanratkaisuun - sovellusalasta riippumatta.
Matematiikan laitoksella on pyritty säilyttämään voimakas teoreettisen matematiikan tutkimuksen ja opetuksen painotus, vaikka yhteydet sovellusaloihin ovatkin tietotekniikan kehityksen myötä tulleet jokapäiväisiksi. Tällä tavoin matematiikka ei ole muodostunut Teknillisessä korkeakoulussa pelkäksi insinööritieteiden menetelmätieteeksi.
Matematiikan on valinnut pääaineekseen vuosittain 5 - 10 opiskelijaa, sivuaineekseen suunnilleen yhtä moni.
Mitä matemaatikkoinsinöörin tulee osata?
Matemaatikon tehtävänä on nähdä järjestystä silloinkin kun se on piilossa. Taitava matemaatikko osaa eritellä ongelmansa sopiviin palasiin. Sen jälkeen hän kokoaa palaset siten, että selkeys ja yksinkertaisuus korvaavat sekavuuden ja monimutkaisuuden.
Matemaatikon suurin avu on kyky erottaa nopeasti ja edullisesti hänen kannaltaan tarpeellinen tieto tarpeettomasta. Tämä on kokonaisuuden asettamista yksityiskohtien edelle - rakenteiden tajua. Matematiikka on parhaimmillaan perin inhimillisten rakenteiden tiedettä. Raa'an datan käsittelyyn käytetään raakaa voimaa ja tietokoneita, ei matemaatikoita.
Tuotekehitys- ja johtotehtävissä toimivalle matemaatikolle on varsin harvinaista ylellisyyttä tulla ymmärretyksi matematiikan kielellä. Hänen on osattava tarvittaessa pukea sanottavansa riittävän yleistajuiseen muotoon, koska matematiikan kieli on "suuressa maailmassa" vieras. Todellinen huippuasiantuntija osaa aina markkinoida itsensä ja ajatuksensa, kohderyhmästä riippumatta. Kommunikaatiotaitojen kehittäminen lisää uskottavuutta ja on siis erittäin suositeltavaa
Sivuainevalinta
Harkitulla sivuainevalinnalla matematiikan pääaineopiskelija voi vaikuttaa tehokkaasti omaan koulutusprofiiliinsa.
Matemaatikon sivuaineeksi sopivat esimerkiksi tietotekniikan ja fysiikan sivuaineet tai sellaiset eri insinööriosastojen sivuaineet, joissa tieteellisteknisen laskennan tarve on suuri. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat perinteisesti lujuusoppi, rakenteiden mekaniikka (3-ulotteisen elastisuusteorian yhtälöt), lentotekniikka ja laivan teoria (Navier-Stokes-yhtälöt) sekä sähkömagnetiikka (Maxwellin yhtälöt), mutta "computational engineering" on voimakkaassa nousussa muillakin tekniikan suunnilla.
Matemaatikko työelämässä
Useilla aloilla voidaan kouluttaa insinöörejä hyvinkin yksityiskohtaisiin tehtäviin, jolloin yksityiskohtaisesti määritellylle opintoputkelle on työelämässä johdonmukainen jatke: yksityiskohtaisesti määritelty uraputki.
Matemaatikkoinsinöörin työ sen sijaan voi olla hyvin monenlaista. Hän voi olla yhtä hyvin matematiikan tutkija, fyysikko, koneenrakentaja, radioinsinööri, sellunkeittäjä, säätöteoreetikko, kouluttaja, konsultti tai johtaja. Hän hakee usein itse oikeat kysymykset ja kysymyksiinsä oikeat vastaukset. Niinpä matemaatikkoinsinöörin tyypilliset työtehtävät eivät ole kovin tarkoin määriteltyjä, koska vaativimmat asiantuntija- ja johtotehtävät ovat harvoin selkeästi rajattuja.
On kuitenkin hyödyllistä muodostaa jonkinlainen näkemys siitä, minkätyyppisiä töitä haluaa tehdä. Tätä varten olemme kirjoittaneet opiskelijaprofiileja: kolme kuvitteellista, mutta totuudenmukaista henkilökuvaa eri sortin matemaatikoista. Huomaa kuitenkin, että todellisuudessa matemaatikkojen "hajonta" työelämän eri sektoreille on paljon laajempaa kuin mitä opiskelijaprofiileistamme voisi päätellä. Tämä johtuu siitä, että pitkälle menevä matematiikan opiskelu antaa ensisijaisesti valmiuksia yleiseen ongelmanratkaisuun, eikä niinkään valmiita ratkaisuja jonkin sovellusalan standarditehtäviin.